Noniin, nyt kristallipallot esiin ja nojatuoliasiantuntemus pöytään.
Oma tilanne on sellainen, että asun vanhassa omakotitalossa, joka lämpenee suorasähköllä (märkätilojen lattiat, käyttövesi), lämpöpumpulla ja leivinuunilla. Kulutusta reilu 20000kWh, en viimetalven tarkkaa lukua muista, mutta kaikesta mahdollisesta tuli tietysti nipistettyä, aikaisempina vuosina on heiluttu jossain 23-24 000 nurkissa.
Keväästä on menty pörssisähköllä ja sehän on ollut ihan kivaa, mutta nyt kun kelit alkaa selvästi viilentyä ja kuukauden pörssin keskiarvo on yli 11snt niin tässä nyt mietityttää että piruakos sitä sitten tekisi.
Vaihtoehdot olisi jatkaa pörssissä ja vaihdella termareita ym. älykkäämpiin, että isot kulutuspiikit saisi ohjattua halvoille tunneille. Tämä tietysti tarvitsee jonkin verran aikaa ja vaivaa, mutta pidemmässä juoksussa tuohon älysähköön tulee varmaan jokatapauksessa siirryttyä ihan mukavuuslähtökohdista. Toinen optio on sitten ottaa vuoden tai kahden määräaikainen, joita on nyt tarjolla alkaen n. 7,5 senttiä, joka olisi sinänsä aika huoleton vaihtoehto.
Aurinkopaneeleita tms omaa tuotantoa tähän tontille ei järkevästi saa, kun mökki on pohjoisrinteessä ja tontin ympärillä on melkoisen reippaasti puita (naapureiden, eivät tykkää jos menee kaatamaan ne pois).
Kulutuksessa suurimmat piikit on tietysti tuo suorasähkölämmitys ja lämminvesivaraaja, jotka toimii tälläkin hetkellä yösähkössä, eli halpoja tunteja saa sitäkautta hyödynnettyä, mutta kunhan pakkaset tulee niin lattialämpöjä on pakko pitää päällä päiväsaikaankin ettei putket pääse jäätymään, mutta etenkin noilla älytermareilla varmaan 80% kulutuksesta olisi ohjattavissa (jossain rajoissa) halvoille tunneille.
Mitäpä on laumaäly mieltä, laskeeko pörssisähkö tämänhetkisestä trendistä miten paljon kun Ruotsin siirtolinjat saadaan tulille ja mikä mahtaa olla joulu/tammikuun keskihinta pörssistä? Tai vaihtoehtoisesti, laskeeko määräaikaisten sopimusten hinnat merkittävästi talven jälkeen jolloin pahimmillaan käsiin jää tuo “kallis” (kovin tulkinnanvaraista, viimetalvi mentiin 22snt hinnalla) sopimus jos semmoisen nyt solmii?
You must log in or register to comment.
Mietin ihan samaa tässä taannoin. Olen tässä noin parin-kolmen vuoden sisällä uusinut älytermostaatit ja laittanut aurinkopaneelit, vaihtanut noin 15v vanhat pesukoneet uusiin, ja asentanut ilmalämpöpumpun suoran sähkön ja takan kaveriksi.
Sähkön kulutus on pudonnut tuossa muutamassa vuodessa n. 15 000 kWh -> n. 13 000 kWh ja tänä vuonna olen noin 10 000 kWh vauhdissa keväällä laitettujen aurinkopaneelien ansiosta. Tätä vielä enemmän on pudonnut sähköstä maksettu hinta, mutta pitää odotella vähän lisää dataa että nämä hetkelliset tuotantohäiriöt unohtuu ja tasaantuu. Lopultahan toi vuoden sähköistä maksettu euromäärä kiinnostaa enemmän kuin kilowattitunnit, vaikka joku karkea indikaattorihan sekin toki on. Pörssisähkö ja noi älytermostaatit tekee kWh:n tuijottamisesta kuitenkin hölmöä.
Jonossa on vielä themon rele lämminvesivaraajalle, joka maksaa muutaman sata euroa. Odottelen tässä black friday alennuksia jospa siinä säästäisi jonkun verran. Noita themon lattiatermostaatteja on jo 9 käytössä, ja tuntuu toimivan oikein. Kalliita pirulaisia ne on kyllä. Toinen mikä kaipaa älyä on porealtaan lämmitys mutta sen valmistaja eikä themo kumpikaan innostunut asiasta kun kyselin. Nyt vaan ajastin sen lämmityksen aurinkopaneelien tuotantohuippuun ja annan olla kunnes noi firmat tulevat järkiinsä.
Ottaisin kyllä jonkun alle 5 snt sopimuksen jos niitä vielä joskus alkaa saada, mutta siihen saakka painelen siis pörssisähköllä vaan ja annan automatiikaan minimoida maksetun euromäärän.
Ai niin helpoin ja halvin sähkön säästö oli kun pari vuotta talon rakentamisen jälkeen ostin sellaisen kädessä pidettävän pistoolin muotoisen lämpömittarin, jolla talvella piippailin kaikkien ovien ja ikkunoiden reunat, ja vaihdoin niistä vituralleen menneet tiivisteet. Parin-kolmen kympin investointi pudotti vuosikulutusta jotain noin 2000 kWh paikkeilla. KHH oven saranapuolelta paistoi päivä paskasti laitettujen tiivisteiden läpi, ja lattia oli sitten kai ollut koko talven lämmityksessä… kaiken maailman tunareiden sitä annetaan itse omia talojaan rakennella, hemmetti.
*edit. Ai niin myös aurinkopaneelit sotkee kulutusseurannan, kun verkkoyhtiö raportoi vain ylituotannon. Tuo 10 000 kWh ei siis sisällä itse tuotettua itse käytettyä sähköä. Kokonaiskulutus on varmaan jotain 13 000 kWh edelleen, koska laitettu ulkoporeamme lisää kulutusta noin sen saman verran mitä muut toimet vähentää kulutusta, mutta jonka myös ne aurinkopaneelit sitten syö raporteilta koska verkkoyhtiö ei ”näe” sitä jos se pysyy mittarin tällä puolen. Ylituotanto joka saman tunnin sisällä kulutetaan näkyy kyllä netotettuna kulutuksena, josta ei tule energia- tai siirtomaksuja, mutta tosiaan suoraan käytetty on näkymätöntä vähennystä kulutuksessa. Tämä on aivan paska systeemi, kun todellisen tilanteen nähdäkseen joutuu käsin kopeloimaan ulos tuotantomäärän paneelien softasta, ja sitten yhdistämään sen verkkoyhtiön toimittamaan dataan.
Lopultahan toi vuoden sähköistä maksettu euromäärä kiinnostaa enemmän kuin kilowattitunnit, vaikka joku karkea indikaattorihan sekin toki on. Pörssisähkö ja noi älytermostaatit tekee kWh:n tuijottamisesta kuitenkin hölmöä.
Eurothan ne tietysti loppupelissä kiinnostaa, mutta kun talvikausilla kulutus on karkeasti kolminkertainen kesäaikaan nähden niin se yksittäisen kilowattitunnin hinta tekee äkkiä aika paljon. Eli kysymys on lähinnä, että onko talvikuukausille odotettavissa samanlaista käppyrää kuin pörssihinnoissa on nyt, eli että yöt ja alkuiltapäivä on melkein ilmaista ja kulutuspiikeissä hinta hyppää sitten 15 senttiin ja yli vai muuttuuko tilanne siten että yöllä maksetaan 15 senttiä ja päivällä 25.
Silloin joskus kun kWh oli jossain 5 sentin nurkilla niin tuli talvellakin surutta pidettyä lämpöjä päällä, jolloin mökin kulutus oli jossain 6-7kW ihan säännöllisesti (ei tokikaan ympäri vuorokauden) ja jos sattuu päiviä että hinta olisi vaikka nyt 50snt niin sähkölaskua kertyisi äkkiä 4-5 kymppiä vuorokaudessa.
Ai niin helpoin ja halvin sähkön säästö oli kun pari vuotta talon rakentamisen jälkeen ostin sellaisen kädessä pidettävän pistoolin muotoisen lämpömittarin, jolla talvella piippailin kaikkien ovien ja ikkunoiden reunat
Omista nurkista löytyy parikin tuollaista ja sillä on tullut nurkkia piippailtua, mutta vanhassa talossa ei riitä rulla tiivistenauhaa vaan pitäisi alkaa aukomaan seiniä ja lattioita että saisi lämpövuodot oikeasti tukittua. Ikkunaremontti tähän mökkiin on tehty edellisen omistajan toimesta ja ne on ihan kuosissa, mutta varsinkin tuosta pohjoispuolelta pakkasella ja tuulella löytyy sisäpuoleltakin melkein pakkaslukemia nurkista ja koloista mihin ei lämmin ilma kierrä.
Minusta tuntuu että noi käppyrät noudattaa lähinnä tuulivoiman tuotantoa. Silloin kun puhisee oikein kunnolla, niin tuulivoiman tuotantohan on enemmän kuin ydinvoiman. Siirtoyhteydet kun saadaan takaisin ylös, luulisin että se kaventaa noita tosi tuulisia ja ei yhtään tuulisia hinnan piikkejä, eli nostaa alarajaa miten halvalla niiden on se pakko myydä, ja pudottaa ylärajaa mitä ne voi siitä pyytää, mutta ikinähän siitä heilunnasta ei eroon päästä, ennen kuin tuulivoimaloita on niin paljon eri paikoissa että jatkuvasti tuulee, ja aina tarpeeksi kovaa. Tämähän ei tule olemaan tilanne koskaan. Sama vika aurinkopaneelien kanssa, joskin ennustettavissa enemmän milloin sitä ei ainakaan tule yhtään. Tämän tuotantokapasiteetti on niin pieni suomessa, ettei klo 15 molemmin puolin näy mitään kiinteää notkoa aivan joka päivä.
Ehkä joskus sadan vuoden päästä on niin paljon akkuja verkossa kuormantasaajana, ettei hinta sahaa edestakaisin.
On muuten kumma ettei tollasten epätasaisten laitosten kuten tuulivoimaloiden rakentajat ota tätä huomioon, ja syötä sitä tuotettua sähköä halpaan aikaan omiin akkuihinsa sisään, jotta voisivat myydä sen huippuaikaan ulos. Aika tyhmää myydä se sokkona heti ulos oli hinta mikä hyvänsä.
Mites noi themon lattiatermostaatit, asentuuko suoraan vanhan tilalle? Kattelin että myyvät erikseen lämpöanturikaapelia, enkä oikein tiennyt mitä siitä päättelis.
Mulla oli aiemmin Devireg 540 jotka on siis 15v vanhat ”äly”-termostaatit (joissa siis lähinnä ajastin, paska UI ja sarjaportti ohjelmointimokkula väylään) ja lattiavalussa sisällä lämmitysvastukset ja anturit. Meni heittämällä tuon termostaatin tilalle ja olemassa oleviin piuhoihin kiinni, toki sähkömiestä täytyy noissa käyttää. Tuntuu toimivan oikein, eli mobiiliapin kautta näkee että järkeviin aikoihin lämmittää ja ei lämmitä. Noiden mobiili- ja web-appi on vähän kökkö, niissä on joku hitausmoduli ja unohtunut että asioita voisi cachettaa eikä hakea sitä samaa historiadataa joka hemmetin kerta kun sivun avaa. Valitin sinne joskus mutta en halunnut mennä niille töihin korjaamaan sitä itse, niin se jäi motkottamisen asteelle.
Itellä on siis tyhmät termostaatit vessassa ja eteisessä, ja mietin saisiko niihin. Lämppäreille varmasti saa, ja varmaan täytyy hommatakin.
Vähän näissä älyvehkeissä närästää se sidonnaisuus valmistajaan. Mietin aiemmin että oisko tehnyt jollain zigbee-releellä ja raspilla ite, mutta se oli ennen kuin toinen lapsi syntyi ja opin, mitä väsymys tarkoittaa.
Oma veikkaus menee suunnilleen näitä ratoja: kiinteähintaisilla sähkösoppareilla sähköyhtiö ottaa riskin hinnan merkittävästä kasvusta, ja toisaalta repii voitot matalista hinnoista. Sähköyhtiöt ovat pääsääntöisesti paljon parempia ennustamaan tulevia sähkön hintoja kuin minä, josta syystä pidän todennäköisimpänä että jään eniten voitolle pörssisähkön käytöstä.
Toinen posi tulee siitä, että pörssisähkö ohjaa minua kuluttamaan vähemmän silloin kun sähköä on tarjolla vähemmän.
Tämä ei nyt ehkä vastannut mihinkään OP:n kysymykseen, kunhan tuli himo nauttia omasta tekstistä.
Tämä ei ehkä ole OPlle niin oleellista kun näyttää olevan kykyä investointeihinkin, mutta kiinteähintaista voi ajatella vakuutuksena. Karkeasti, vakuutusta taas ei kannata ottaa, jos pystyy kantamaan riskin itse tai oma riski on pienempi kuin vakuutuksen ottajien keskimäärin.
Jos tietää ettei lompsa kestä viime talven kaltaista rallia, mutta kestää kiinteän niin sitten varmaan kiinteä. Jos taas uskoo kestävän niin muut kiinteähintaista käyttävät ja markkinoiden paras tieto pitää huolen että kiinteä on kalliimpi kuin pörssi.
Karkeasti, vakuutusta taas ei kannata ottaa, jos pystyy kantamaan riskin itse tai oma riski on pienempi kuin vakuutuksen ottajien keskimäärin.
Hyvin tiivistetty, nyt vaan pitäisi jollain tapaa arpoa että mikä se oma riski tuossa on. Vaikka tässä nyt jotain pienehköjä investointejakin pystyy tekemään, niin ei se fysiikkaa muuksi muuta ja kilowatteja kuluu vaikka olisi minkälainen keinoäly ruuvaamassa termostaatteja. Eli arpajaisiksi jää, että pystyykö automaatiolla ja kulutuksen optimoinnilla kuluttamaan vähemmän euroja kuin kiinteähintaisella sopimuksella. Tämän ketjun perusteella ainakin toistaiseksi veikkaus kääntyy varovasti siihen suuntaan että ei.
Itse olen lisännyt automaatiota varovaisesti, lähinnä halpoja ajastimia, koska ne maksaa itsensä kohtuu varmasti ja koska en koe välillä käsin säätämistä raskaaksi. Suunnitelmissa on muutaman oven uusiminen.
Viime talvena kun näytti että kohta sähköä ei saa rahallakaan ostin diesel lämppärin, sillä tarkoitus pudottaa kulutusta jos menee ihan mahdottomaksi ja ajaa lisää lämpöä jos tulee kiertäviä katkoja yms.
Kulutus jousti viime talven hinnoilla jo kohtuullisesti, siitä voisi päätellä ettei hinnat paljon ylemmäs voi pitkäksi aikaa nousta. Se antaisi jonkinlaisen yläraja arvion talvikauden kustannukselle.
Fingridin viimeviikkoisen tiedotteen mukaan ensi talvena luotetaan pörssisähkön hinnanvaihtelun kulutusta vähentävään vaikutukseen. Kääntäen se tarkoittaa että sähkön hinta tulee olemaan myös ensi talvena ajoittain korkea. Jos korkean hinnan aikana on pakko kuluttaa sähköä, on ongelma.
Vois olettaa et tulevan talven sähkönhinta on halvempi kuin menneen, koska viime talven hinnannousun takana olleet tekijät on nyt tuttuja ja niihin on osattu varautua. Mut yhä voi olla et jos oma mahdollisuus kulutusjoustoon on vähäistä, joutuu kuluttamaan kalliiden tuntien aikana ja pörssihinta on sit sen mukainen. Ittellä ei ole sähkölämmityksen aiheuttamaa kuormaa ongelmana, ja pystyn pienentämään kulutusta talveksi noin kolmasosaan kesän kulutuksesta. Kun suurimman osan kesän kulutusta aiheuttaa pitkiä jaksoja päällä oleva ilmastointikone.
Sit on myös hyvä pitää mielessä et jos tulee taas joku poikkeus tuotantoon tai siirtoon, se tulee näkymään pörssihinnassa.
Oma suunnitelma on pysyä pörssisähkössä, jollei ihan helmitarjousta tule vastaan, ja pienentää kulutus ihan minimiin jos hinta ei pysy järkevänä. Tarjouksen pitää olla selkeesti halpa, jos se on määräaikainen.
Jos sun saama tarjous on sulle riittävän hyvä, sen ottamista vois pohtia kans siltä kannalta et se on sit yksi huolenaihe vähemmän. Voi olla että ison osaa aikaa sähkön pörssihinta on sen alle, mut eipä kiinteähintaisen kanssa tartte pörssin hintaa seurata kuin vasta kun sen uusimisen aika koittaa.
Jos korkean hinnan aikana on pakko kuluttaa sähköä, on ongelma.
Tämähän se on omalla kohdalla se ongelma. Viimetalvenakin kun lämpöjä säädeltiin pienemmälle sivutuotteena kävi yläkerran putket kertaalleen jäässä, joten kulutusta on ei-mitätön määrä ihan väkisin. Tunnin tai parin aikana tuommoisen saisi älykkäällä termostaatilla kyllä hallintaan, mutta jos tuota korkeaa hintaa on 6-8 tuntia kerrallaan niin teoreettisetkin säästöt haihtuu aika äkkiä.
Eikö talon eristyksen parantaminen ole tehokkain keino pienentää sähkökaskua talvisin?
Onhan se ainakin johonkin rajaan asti, samaten kuin ilmanvaihdon lämmön talteenotto ja kaikki muut tuoreet talotekniikkaan liittyvät jutut, mutta semmoista remonttia ei ainakaan tähän mökkiin tulevalle talvelle ehdi (eikä lompakko anna myöten). Eikä eristeiden lisääminen esim. märkätilojen lattioiden alle ole oikein järkevää millään mittarilla kun työmaa kasvaa niin isoksi että remontti ei maksa ikinä itseään takaisin.
Veikkaan, että pidemmän päälle pörssisähö tulee halvemmaksi. Kiinteähintaisella sopimuksella voittaa vain, kun ukrainan sodan kaltainen ennalta arvaamaton tapahtuma pistää markkinat sekaisin. Kiinteähintainen sopimus on arvio mitä siitä mitä pörssisähkö tulisi maksamaan ja vielä vähän päälle. Jotta kiinteähintainen tulisi pörssisähköä halvemmaksi pitäisi niiden käytännössä myydä sähköä tappiolla.
Saan nauttia vielä kuukauden kiinteästä himpun reilu 5 snt sopparista, jonka jälkeen päätin ottaa pörssisähkön. Mulla on kans vanha talo, tyypillinen vuosikulutus ollut 18000 kWh. Saunalla on epäsuhtaisen suuri lämminvesivaraaja, talolla vessan ja eteisen lattiavaluissa lämmityskaapelit. Varsinainen lämmitys on ollut ilp + takka.
Jännäksi tää menee siksi, että tänä vuonna saatiin yläkerta käyttökuntoon, joten lämmitettäviä neliöitä tuli kosolti lisää. Lämpöpumppua sielläkin, kokonaisvaikutusta talvikaudelle en osaa yhtään arvata.
Oikein muuta en osannut tehdä vakuutukseksi kuin sen, että aloin pistää sähköbu djettiin joka kuukausi ylimääräistä. Aikaisemmin siis budjetoinut edellisen vuoden keskimääräisen kuukausilaskun mukaan.
Jännäksi tää menee siksi, että tänä vuonna saatiin yläkerta käyttökuntoon, joten lämmitettäviä neliöitä tuli kosolti lisää.
Tässä omassa mökissä yläkerta tahtoo olla mielummin liian kuuma kuin kylmä vuoden ympäri kun iso porraskuilu pitää huolen että lämmin ilma pääsee nousemaan. Energiaahan se toki tarvii, joten vaikutusta en osaa arvioida, mutta viimetalvi mentiin yläkerran osalta ihan täysin ilman lisälämmitystä (siellä suorasähköpatterit seinillä) ja hyvin pärjäsi. Toki iso osa lämpenee myös leivinuunin piipulla, joten lähinnä ongelmaksi jää saada tenavat pitämään ovia auki että ilma pääsee liikkumaan.
Lisää ilmalämpöpumppuja?
Vesi-ilmalämpöpumppu olisi kova sana, mutta se tarvitsee vähän isompaa remonttia että lattialämmitykset saisi vaihdettua sähköstä vesikiertoon + aika ison kasan rahaa. “Tavallinen” lämpöpumppu ei oikein ratkaise vesiputkiin liittyvää ongelmaa, tai ainakin lämmintä pitäisi pumpata ilmaan melkoisia määriä että se lämmittäisi myös lattiavalun.
